minä olen

Jotain erityistä tänään. Blogin kirjoittamisesta on oikeasti vuosi täynnä.
Mitäs tässä kuunnellen haloo helsinkiä ja pyöräilykausi avattu.

tästä alkaa se minä olen   ja mitä minun sisältä löytyy..
Aloitetaan lapsuudesta silloin en älynnyt sitä mitä minulle tapahtuu,
siirto pienryhmään ja tutusta koulusta toiseen nyt olen miettinyt sitä koska se auttoi minut ylös päin
ujoudesta ja pelokkuudesta numerot nousivat 7-9 arvoon ainenkin taide puolelta.

siirryin  sen jälkeen yläasteelle ja pienryhmään. näin taas tuttuja jotka olivat lähteneet
aikaisemmin pienryhmästä samaan luokkaan. onneksi en jäänyt yksin, pojat loivat sellaisen hauskan ympäristön josta en luovu koskaan..muistot ovat rakkaita heidän kohdaltaan ja 9 luokalla kutosten kanssa luokan ilmapiiri muuttui vaikeammiksi, kiusaamiseksi.  mutta tutut ystävät pysyivät. ysillä ihastuminen alkoi syksyllä poikaystäväni ei uskaltanut sitä minulle sanoa mutta se tapahtui facebookissa silloin hän sen kertoi siitä se alkoi mutta loppui heti seuraavalla syksynä en olisi sitä kestänyt .

viihdyn yksin ja edelleen. viihdyn ammattikoulussa on tällä hetkellä , kun on kavereita. uusia olen uskaltautunut rohkeammaksi ja olen aika itsenäinen. valmentava ja kuntouttava auttoi minut opiskelemaan ammattiin ja tässä ryhmässä  mennään omaan
tahtiin eikä liian nopeesti meillä on ihan pieni ryhmä ja ryhmän ohjaamme on mukava
osaava henkilökunta joka auttaa meitä esim. palveluohjaaja.

olen oppinut elämään oppimisvaikeuksien kanssa ja huonon kuulon .
olen itsenäinen ja luulen että pärjään elämässä eteen päin löydän viellä sitä
tahtoa ens viikolla on pakko olla rohkea ja mennä uusien tyyppien kanssa samaan luokkaan
mutta on siellä omastakin ryhmästä tuttuja ens viikko on totuttelua ja loppu kevät menee
nopeesti kun päästä surusta ja murheesta yli .. 

mutta pyöräilee siellä on ihana keli aurinko paistaa
ja kaikki lumet on melkein sulanut..