Nyt on se on tullut päätökseen...

Nyt on se on tullut päätökseen nimittäin mun matka nuoriso ja yhteisö ohjaajaksi..

Minusta tuli viimein nuoriso ja yhteisö ohjaaja, tälläisestä ujosta,herkästä hiljaisesta ihmisestä mutta en antanut sen estää mua tekemästä ja oppimasta asioista mutta tästä se matka vasta alkaa vielä on paljon opittavaa ohjaajana mutta olen oma itseni ja pikku hiljaa astun pois mukavuus alueeltani <3 Oon itsesä tosi ylpeä, tää ei oo ollut mikään helppo matka...

Kolme vuotta on ollut täynnä uusia juttuja, saman ja eri koulun opiskelijoita, väsymystä, paljon tehtäviä, epäilyjä itsestä, uusia kokemuksia, erilaisia harkka paikkoja, ihania työpaikka ohjaajia ja ohjattavia mutta pitää tässä sanoo että kyllä yhdet maahanmuuttaja nuoret pojat jäi mieleen ikuisiksi ajoiksi, heille kaikille toivon pelkkää hyvää elämään ja toivon että joskus tavataan taas <3 

Mutta miksi juuri minä halusin nuoriso ja yhteisö ohjaajaksi, koska haluan auttaa erilaisia nuoria löytää juttunsa, kuunnella ja olla läsnä heidän elämässään, luoda valoa elämään, näyttää että ujona, herkkänä ja muutenkin erilaisena ihmisenä voi tehdä mitä vaan kun vaan uskoo itseensä ja omaan juttuun..

Tämä matkan aikana olen löytänyt oman intohimon <3 Nämä ovat mun juttu mm. unelmatkartat, luova toiminta, hengailu, syvälliset keskustelut, positiivinen toiminta, vapaaehtoistyö, itsetuntemus ja somen tekeminen, yksilöohjaus sekä pienessä porukassa yhdessä tekeminen <3 Mun vahvuudet ohjaajana on lempeys, herkkyys, luovuus, rauhallisuus ja mun positiivinen asenne ;)

Muutaman vuoden aikana tapahtui paljon kaikenlaista.. Nämä muistot pysyy mun mielessä ikuisesti Muistan sen hetken kun talutin pyörääni lämpimänä syyskuun päivänä ylämäkeä ja istuin ulkona jännittämässä uusia opintoja ja millaisia tyyppejä tulee ryhmään..

 Alussa jännitti, kuuntelin mutta kun pääsi tutustuu heihin niin musta tuntui jo toisena päivänä että tämä tulee olemaan ihana ryhmä, mä olin taas nuorin joukosto.. Mieleeni jäi kun voitettiin lasten ohjaajat yhdessä pelissä, hauskat draama tunnit kun naurettiin mahakippurassa, kahvilassa opiskelua, ohjaamo vierailu kahdesti ja ihania erilaisia opettajia sekä erilaisia työharjoittelu paikkoja.

Mä olin harjoittelemassa iltapäivä toiminnassa, järjestössä ja nuoriso tilalla.. Pääsin tekee kaikenlaista leikkimään tervapataa, pelaa unoa sekä opettaa sitä venäläisnaisille, myös biljardia, pleikkaa ja pingistä tuli pelattua

Neulomaan, nauramaan, askartelee kortteja, tekee töitä työnkokeilijan kanssa, käyttämään luovuutta, jumppasin, ohjasin bingoa, kokkasin ja leivoin..

Viime syksynä pääsin tekee liikkuvaa nuorisotyötä auton kyydissä ja olinhan se kokemus vaikka ei ollenkaan ollut mun juttu, tein myös kolmen vuoden aikana vapaaehtoistyötä ja se jatkuu edelleen.. He tietyt nuoret jäi mun mieleen ikuisiksi ajoiksi koska olinhan ne mun ekat nuoret, joita pääsin ohjaamaan kahdesti kolmen vuode aikana :) Paljon muistoja on syntynyt matkan aikana ja kaikkea en kirjoita tähän muuten tästä tulee tosi pitkä juttu mutta ne pysyy mun sydämessä aina..

Matkan varrella minulla on ollut huipputyyppejä ohjaamassa mua ja he aina opettivat mulle jotain mm. pidä omista rajoista kiinni, huomasivat asioita, joita itsen välttämättä huomannut, keskityin omiin unelmiin, rohkaisivat ja tönivät oikeaan suuntaa että löydän vielä sen oman jutun, missä oon hyvä ja mitä vielä pitää kehittää, yksi sai mut ajattelee mikä mua oikein estää toteuttamasta omaa juttua. Varmaan epävarmuus ettei tuu hyväksyksi joukkoon ja ulkopuolisuuden tunne kun on erilainen kuin muut enkä oo sosiaalinen kuin niin muut.. Tämän asian kanssa minun pitää alkaa työskentelee :)

Myös eläkä anna kenenkään pompottaa sua, he uskovat että löydän vielä sen mun oman jutun.. Toisten sanat jää vaan sydämii ja ne syvälliset keskustelut muutaman ihanan muun ammattilaisen kanssa... Iso kiitos teille kaikille ihanille tyypeille<3

Sellainen oli mun matka nuoriso ja yhteisö ohjaajaksi mutta vielä pitää kehittyä ohjaajana, oppia lisää ja astua sille epämukavuus alueelle rohkeasti sekä mennä kohti omaa juttua mutta pienin askelin

Sen tiedän että minulle on oma paikka ja omat työntehtävät.. Toisaalta haluan tehdä sellaista työtä, jolla on merkitys itselle ja saan auttaa erilaisia ihmisii löytää juttunsa, vahvuudet ja unelmoimaan...

Nyt katson tulevaan päivä kerrallaan, pohdiskelen elämääni ja opettelen uusia juttuja ohjaajana